Ympäristöministeriö vahvistaa: Kun suojelua suunnitellaan, niin hakkuut lisääntyvät.

Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flanderi vahvisti Yle Uutisille Metsähallituksen käytännön hakata alueita, joita pyritään suojelemaan kansalaisten toimesta. Syytös nousi esiin, kun Aalistunturin puuhamiehenä tunnettu Markus Asikainen kertoi Yle Uutisille kokemuksistaan luontoarvojen ilmoittamisesta Metsähallitukselle.

Ympäristöneuvos Flanderin mukaan ennenkin on ollut tapana, että kun jollekin alueelle suunnitellaan suojelutoimia, niin sinne ryhdytään heti merkitsemään metsänkäyttöilmoituksia ja 

Flanderin mukaan kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun johonkin suunnittellaan suojelualuetta tai kansallispuistoa, niin alueelle ryhdytään heti merkitsemään metsänkäyttöilmoituksia ja tekemään hakkuita.

—  Aina kun nämä asiat ovat nousseet esille, se on lisännyt aktiivisuutta myös Metsähallituksessa. Siitä on ihan vuosikymmenten perintö olemassa, hän sanoo Ylelle.

Metsähallituksen metsätalouden aluejohtaja Kii Korhonen tällaisen toiminnan.

—  Ei tietenkään niin ole. Se ei varmasti ole hakkuiden syy, jos joku jonnekin esitetään suojelua. Päinvastoin, jos joku esittää suojelua jonnekin, me aina tarkistamme tietomme siitä. Mutta se ei myöskään ole hakkuiden este, että joku esittää jonnekin talousmetsäalueelle valtavaa 10 000 hehtaarin suojelualuetta, jos tiedämme, että siellä on suuret määrät normaalia talousmetsää, joka on ollut pitkään talouskäytössä, hän vastaa Yle Uutisille. 

Korhosen mukaan Metsähallituksen toiminta metsätalouskäytössä olevilla alueilla on avointa.

Flanderin mukaan usein jos kansallispuistoa ollaan perustamassa, syntyykin alueelle valtion retkeilyalue. Retkeilyalueilla rajoitetut hakkuut ovat mahdollisia ja hallinnointi pysyy maa- ja metsätalousministeriössä eikä siirry ympäristöministeriöön.

—  Ettei vain kansallispuistoa syntyisi sinne, hän sanoo.

Flanderilla on pitkä kokemus ja perspektiivi suojelualueiden parissa. Yle Uutisten mukaan hän on ollut valmistelemassa kansallispuistohankkeita jo vuodesta 1982 asti. 

Hän syyttää suojelualueiden perustamisen vaikeudesta valtion maille Metsähallituksen liian korkeita tulostavoitteita valtion budjetissa. Tästä syystä hän uskookin, että Metsähallituksella on kova tarve ottaa rahan arvoiset puut talteen alueelta ennen kuin suojelutoimet etenisivät.

—  Esimerkiksi Lauhanvuoren kansallispuistossa, jossa Aarno-myrsky kaatoi metsää 1982, haettiin puut ihan viimeistä kalikkaa myöten, vaikka tiedettiin jo silloin, että maapuut olisivat tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle, Flander muistelee.

Keväällä 2020 tulostavoitetta laskettiin 148 miljoonasta 114 miljoonaan euroon. Sen haluttiin olevan linjassa pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ilmastotavoitteiden kanssa. 

Samalla Metsähallitukselle asetettiin ensi kertaa myös hiilinielujen ja -varastojen kasvutavoite.

Lue Ylen Jenni Frilanderin koko artikkeli osoitteessa:

https://yle.fi/uutiset/3-11987468.