YLE UUTISET
Aalistunturille ehdotetaan uutta kansallispuistoa - Metsähallitus suunnittelee hakkuita alueella
Jenni Frilander 22.6.2021
Yle Uutiset kertoo joukon kansalaisia tehneen aloitteen uuden kansallispuiston perustamiseksi Pellon ja Kolarin alueille. Aloitteen jälkeen Metsähallitus ilmoitti, että alueen biodiversiteetin kannalta keskeinen alue otetaan hakkuiden piiriin.
Rinnekuusikoita, korkean alueen käkkärämäntyjä, rakentamattomia järviä, hiekkaharjuja eli tievoja, puroja, jokia ja lähteitä eli kaltioita.
Näillä sanoilla Ylen haastattelema Markus Asikainen kuvailee Aalistunturin aluetta Pellon ja Kolarin kunnissa Länsi-Lapissa. Tälle alueelle Asikainen yhdessä 44 muun henkilön kanssa ehdotti huhtikuussa uuden kansallispuiston perustamista.
Ylen mukaan alue sijaitsee kahden luontotyypin yhtymäkohdassa, jonka pohjoispuolella alkaa Aapa-Lappi ja eteläpuolella Perä-Pohjolan vaaravyöhyke.
Kolarista kotoisin oleva Asikainen on maallikko biodiversiteetin arvioinnissa, ja työskentelee energiateollisuudessa. Hän haluaa suojella lapsuuden metsämaisemiaan ja vaellusmaastojaan.
– Meän lapsuuden ympäristö on se mettä, hän kertoo Ylelle.
Asikaisen mukaan kansallispuiston perustamista alueelle on mietitty jo 25 vuotta.
Hakkuut tuhoaisivat luontoarvoja
Pari viikkoa kansallispuistoaloitteen saapumisesta ympäristöministeriöön Metsähallitus merkitsi alueelle lukuisia metsänkäyttöilmoituksia eli aikeita hakkuista.
Asikainen kertoo olevansa huolissaan tulevista hakkuista.
Hänen mukaansa hakkuiden toteutuminen katkaisisi luontokohteiden yhteyden toisiinsa, jonka myötä myös kauempana Aalistunturista sijaitsevien luontokohteiden luontoarvo pienenee.
— Tällöin hakkuita voidaan suorittaa myös niissä. Kun hakkuita on suoritettu, luontoarvot laskevat edelleen ja aluetta voidaan käyttää teolliseen rakentamiseen, aloitteen puuhamiehenä toiminut Asikainen kertoo.
Metsähallitus sanoo, ettei se tiennyt kansallispuistoaloitteesta, kun se suunnitteli hakkuita alueelle. Metsähallituksen metsätalouden aluejohtaja Kii Korhosen mukaan alueelle on tehty metsänkäyttöilmoituksia koko ajan ja joka vuosi.
Hän myös painottaa, ettei ympäristöministeriöön lähetetty kansallispuistoesitys tule sieltä Metsähallituksen tietoon.
— Jos esityksen tehneet tahot ei sitä meille toimita, niin eihän me sitä mistään saada. Ei voi ruveta meitä syyttämään hakkuista, jos ympäristöministeriöön on mennyt joku esitys, hän toteaa.
Ylen mukaan Korhonen toivoo, että kuin suojeluesityksiä tehdään valtion maille, niin ne lähetettäisiin myös Metsähallitukselle.
— Tuntuisi ihan mielekkäältä ratkaisulta, että myös meille kerrottaisiin, jos me niitä maita hallinnoidaan ja niissä toimitaan, hän sanoo.
Korhosen mukaan alueet ovat niin kauan metsätalouden piirissä kuin ne ovat metsätalousalueita. Aalistunturin seudun hän kertoo olevan ihan normaalia nuorta talousmetsää noin 80 prosenttisesti. Talousmetsistä 27 prosenttia on luontokohteita, joilla ei tehdä hakkuita.
Asikaisen mukaan lajiston tutkimusta esimerkiksi uhanalaisten lajien osalta ei ole alueelle tehty.
Luontoarvoja vai ei?
Aalistunturilla on jo olemassa vajaan tuhannen hehtaarin
suuruinen suojeluohjelma-alue, joka on perustettu 1990-luvulla. Ehdotettu kansallispuisto laajentaisi aluetta yli kymmenkertaiseksi eli noin 10 000 hehtaariiin.
Metsähallituksen alue-ekologisessa suunnittelussa eli alueiden luontoarvojen kartoituksissa alueelta on jo
rajattu metsätalouden ulkopuolelle luontokohteita ja ekologisia käytäviä.
Niistä alueen metsistä, joissa metsätaloudella ei ole
mitään rajoituksia, on Korhosen mukaan 60 prosenttia noin 40–80-vuotiaista. Hän kutsuu aluetta pääsääntöisesti nuoreksi viljelymetsäksi, joka on aktiivisessa talouskäytössä.
— Yleensä kansallipuistoja ehdotetaan alueille, joilla on
tunnistettuja suojeluarvoja. Tämä on hyvin yllättävä kansallispuistorajaus,
Korhonen sanoo.
Aalistunturin kansallispuistoaloitteen rajaus.
Kuva: Metsäkeskus / Jyrki Lyytikkä / Yle
Asikaisen mukaan Metsähallitus on jo vuosien ajan ottanut huomioon potentiaaliset luontokohteet rajaamalla ne hakkuiden ulkopuolelle. Korhonenkaan ei kiistä, etteikö 10 000 hehtaarin alueelle mahtuisi myös arvokkaita luontokohteita.
Metsähallituksella on parhaillaankin käynnissä luontokohteiden kartoituksia, joissa etsitään luonnontilaisia vanhoja metsiä, jotka ovat vielä talousmetsinä.
— Suunnittelija rajaa arvokkaat luonnontilaiset alueet, kun tekee leimikoita [=hakkuukohteita]. Mutta jotta ne saadaan kattavammin suojeluun, meillä on käynnissä kartoitus. Kuka vain voi ilmoittaa kohteita, joissa voisi olla tällaisia arvokkaita luonnonmetsiä, Korhonen sanoo Yle Uutisille.
Asikainen uskoo, ettei kartoitus edistä luonnon monimuotoisuuden säilymistä Länsi-Lapissa, koska kriteerit ovat niin tiukat. Lisäksi kartoituksen kohteet ovat hänen mukaansa ennalta Metsähallituksen tiedossa, koska ne on ilmoitettu Lapin alueella viimeistään Alue-ekologisen suunnitelman päivityksen yhteydessä 2017–2018.
Asikaisella on luontoarvojen ilmoituksista myös vanhaa negatiivista painolastia Metsähallitusta kohtaan.
— Aikanaan esimerkiksi metsojen soidinpaikkojen kysely tehtiin 90-luvulla. Hyvin useassa kohteessa kävi niin, että sinne tuli sitten kuitenkin hakkuut, Asikainen toteaa.
Hän kertoo, ettei sinänsä vastusta metsätaloutta, sillä se on tärkeää Suomelle ja kaikille. Mutta johonkin Länsi-Lappiin pitäisi saada hänen mukaansa sellainen kohta, jossa jäisi vähän isompi alue myös luonnolle.
Aloitteen tekijöiden mielestä kansallispuistorajaus on hyvä, koska se on kokonainen valuma-alue.
— Se on ehjä kokonaisuus, Asikainen sanoo.
Lue Ylen Jenni Frilanderin koko artikkeli osoitteessa:
Metsänkäyttöilmoitukset Aalistunturin kansallispuistoaloitteen alueella.
Lähde: Metsäkeskus.
Aalistunturin leimikoiden lajikirjo yllätti kartoittajat
erittäin uhanalaisista lajeista.