Menu
Aalistunturi se tuleva kansallispuisto
Ryhmä kansalaisia teki aloitteen kansallispuiston perustamiseksi Pellon ja Kolarin kuntien alueilla sijaitsevalle Aalistunturin seudulle huhtikuussa 2021.
Kansallispuisto Aalistunturille ei ole uusi idea. Ensimmäisen kerran sitä ehdotettiin vuoden 1902 metsänhoitoyhdistyksen kokouksessa. Tuolloin pöydällä oli esitys valtavasta kansallispuistosta, joka ulottuisi Pellosta Kolarin Sieppijärveen asti.
Kesti kuitenkin 120 vuotta ennen kuin vaatimukset alueen suojelusta nousivat jälleen pinnalle. Tänä päivänä Aalistunturin kansallispuistoa kannattaa useampi eri organisaatio ja vapaaehtoisryhmä, jonka vuoksi mahdollisuus sen perustamiselle on kenties korkeampi kuin koskaan aikaisemmin.
Aalistunturi.fi pyrkii toimimaan kansalaisten ja eri järjestöjen sekä ryhmien äänitorvena Aalistunturin kansallispuiston edistämisessä.
Tarve on ilmeinen
Länsi-Lappi tarvitsee kipeästi kansallispuistoa, jotta luonnon monimuotoisuus sekä lajien siirtyminen voitaisiin turvata myös tuleville sukupolville.
Kolarin ja Pellon kuntien rajalle ehdotettu Aalistunturin kansallispuistoesitys sai alkunsa tarpeesta. Huoli luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä on noussut ilmastonmuutoksen ohella yhdeksi suurimmaksi ihmiskuntaa uhkaavista tekijöistä.
Länsi-Lapin vaara-alueelta puuttuu tällä hetkellä kokonaan laaja-alainen ja lakisääteinen luonnonsuojelualue, joka olisi tarpeeksi suuri turvatakseen alueen luontoarvojen säilymisen sekä lajien siirtymisen ilmastonmuutoksen myötä syvemmälle pohjoiseen.
Metsähallitus on pyrkinyt kehittämään menetelmiään, jotta ne huomioisivat paremmin luonnon monimuotoisuuden, mutta tämä ei vielä takaa positiivista kehitystä tulevaisuudessa. Sitä varten tarvitaan tueksi myös poliittisista suhdanteista riippumattomia pysyviä ratkaisuja.
Aalistunturin alue on sijaintinsa vuoksi tärkeä luonnossa liikkumisen ja eri elinkeinojen kannalta. Aluetta hyödynnetään muun muassa marjastukseen, metsästykseen, kalastukseen, ulkoiluun sekä muihin luontoharrastuksiin.
Topografialtaan alueen korkeus vaihtelee pääosin 160-370 metriä merenpinnan yläpuolella. Alueen maankäyttöhistoriasta johtuen Aalistunturin seudun vanhat metsät sijaitsevat pääosin vaarojen lakialueilla, jyrkillä rinteillä sekä vesistöjen ja soiden laidoilla. Vaarojen rinteillä esiintyy myös runsaasti pienvesiä, niihin liittyviä reheviä korpia sekä rinteiden vesilaskuja.
Kansallispuistojen sijainnit Suomessa
Kartta kansallispuistojen sijainneista osoittaa selkeästi, että Länsi-Lapissa on vajaus isosta luonnonsuojelualueesta. Aalistunturin sijainti on merkitty kansallispuistokarttaan punaisella neliöllä.
"Suomessa kansallispuisto on tuotemerkki, jonka ympärille on helppo rakentaa kasvua ja yrittäjyyttä.
Aalistunturin kansallispuisto voisi olla lottovoitto Kolarin ja Pellon kunnille."
Aalistunturin kansallispuisto voisi olla lottovoitto Kolarin ja Pellon kunnille."
Martti Asikainen
Lapin kansa
13/5/2022
13/5/2022
Kansallispuistoaloitetta
koskevat tiedostot
Täältä löydät kaikki kansallispuistoaloitteeseen liittyvät tiedostot. Osa tiedostoista on salattu ympäristöministeriön toiveesta.
Kansallispuistoalueen yhtenäinen valuma-alue
Taika piilee rajauksessa. Aalistunturin seutu muodostaa yhtenäisen valuma-alueen latvapuroineen, joka tekee siitä laaksomaisen ja eheän kokonaisuuden.
Aalistunturille esitetty kansallispuisto sijaitsee Kolarin ja Pellon kuntien rajalla ja siihen sisältyy alueita kummastakin kunnasta. Ehdotettu rajausalue on lähes kokonaan valtion omistamissa metsissä.
Rajauksen sisälle jää vain kaksi yksityisomisteista metsäpalstaa, joista toista käytetään Kolarin paliskunnan keskeisenä toimipaikkana.
Aalistunturin kansallispuistoaloitteen taika piilee sen rajauksessa. Kyseessä on kokonainen valuma-alue latvapuroineen ja järvialtaineen, joka tekee siitä ainutlaatuisen monella tapaa.
Maisemallisesti se muodostaa laaksomaisen kokonaisuuden ja yhtenäisen, suljetulle metsälle ominaisen ekosysteemin.
Suurin osa Kolarin kunnan rakentamattomista, kovarantaisista järvistä ja lammista sijaitsee Aalistunturin kansallispuistoaloitteessa rajatulla alueella.
Alueen arvoa kasvattaa entisestään sen sijainti kahden suo- ja metsäkasvillisuusvyöhykkeen vaiheutumisalueella.
Aalistunturin kansallispuistoksi esitetyn alueen kokonaispinta-ala on noin 10 000 hehtaaria, joka tekisi siitä toteutuessaan Suomen kahdenneksitoista suurimman kansallispuiston.