Hakkuut kuohuttavat Aalistunturilla – Elokapina: Kahdeksan mielenosoittajaa kiinniotettuna

Kiinniotto tiistai-iltana

Aktivistit leiriytyivät hakkuutyömaalle johtavalle tielle sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Poliisi saapui paikalle tiistaina iltapäivällä ja määräsi mielenosoittajat siirtymään pois tieltä.

Poliisin tiedotteen mukaan mielenosoittajat otettiin kiinni yhdeksän aikaan illalla, koska he eivät totelleet poliisin antamia poistumiskäskyjä. Poliisi epäilee mielenosoittajia hallinnan loukkauksesta ja niskoittelusta poliisia vastaan.

Vaativat hakkuiden lopettamista

Metsähallitus keskeytti hakkuut mielenosoituksen ajaksi.

– Työmaalle ilmestyi joukko henkilöitä ja he pystyttivät puolijoukkueteltan keskelle tietä estäen liikenteen työmaalle. Joukko on siellä työmaalla edelleen, Metsähallituksen Metsätalouden aluejohtaja Samuli Myllymäki kertoi Iltalehdelle tiistaina päivällä.

– Tavoite on, että hakkuita päästään jatkamaan, Myllymäki sanoi.

Mielenosoittajat vaativat Metsähallitusta luopumaan hakkuista, kunnes ympäristöministeriö on käsitellyt aluetta koskevat suojeluesitykset. Aktivisteihin kuuluu väkeä Elokapinasta, Luonto-Liitosta ja Greenpeacesta.

– Oikeudenmukaisin ja kustannustehokkain keino luontokadon pysäyttämiseksi ja hiilinielujen säilyttämiseksi olisi, että valtion metsiä suojeltaisiin huomattavasti lisää ja Metsähallituksen tulostavoitetta laskettaisiin, mielenosoittaja Anders Brandt sanoi Elokapinan tiedotteessa.

Tilanne rauhallinen

Metsähallituksen erätarkastaja kävi maanantaina jututtamassa aktivisteja, Myllymäki kertoo. Erätarkastaja ilmoitti, että liikenteen keskeyttäminen ei ole sallittua ja teltta pitää poistaa tieltä.

– He eivät aikoneet poistua paikalta, vaan kertoivat, että heidän tavoitteenaan on estää hakkuut, Myllymäki sanoi.

Myllymäen mukaan tilanne oli rauhallinen.

Kuinka Metsähallitus toimii, jos mielenosoitus jatkuu?

– Vielä selvitellään tilannetta ja tehdään sen jälkeen päätöksiä, Myllymäki vastasi.

– Ostamme urakointipalvelut yrittäjiltä ja yrittäjillä on kalusto työmaalla eivätkä he pääse töihin. Tästä koituu merkittävää haittaa yrittäjille ja heidän työntekijöilleen, kyllä tähän pitää ratkaisu tästäkin näkökulmasta kohtalaisen pian löytää, Myllymäki sanoi.

Esitetty kansallispuistoksi

Aalistunturin alue on pääosin valtion omistama metsäalue Kolarin ja Pellon välissä.

Kolarin ja Pellon kuntien asukkaat esittivät Aalistunturia ympäröivää aluetta kansallispuistoksi huhtikuussa 2021. Metsähallitus on merkinnyt useita alueita hakattavaksi esitetyn kansallispuiston alueelta.

Metsähallituksen harvennushakkuualueet kattavat noin 400 hehtaaria. Suurin osa 100 neliökilometrin kansallispuistohankkeen alueesta on suojelematonta.

– Meidän tietojen mukaan pieni joukko paikallisia ihmisiä on tehnyt tästä kansallispuistoesityksen. Kansallispuistoesitykset käsittelee ja toimeenpanee ympäristöministeriö. Metsähallitus ei ota kantaa kansallispuistoesityksiin, Myllymäki sanoi.

Vetovat ministeriöön

Elokapina ja Luonto-Liiton metsäryhmä ovat vedonneet ympäristöministeriöön suojeluesityksen käsittelyn nopeuttamiseksi.

Elokapinan mukaan suojelulla on vahva paikallinen tuki. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ja Muonion ja Kolarin luonto ry ovat myös hakeneet alueelle toimenpidekieltoa.

Kolarin kunnanjohtaja Hannu Haapala sanoi Iltalehdelle, että ainakaan täyttä kannatusta kansallispuistoesityksellä ei ole. Kansallispuiston perustamisesta on tehty myös vielä käsittelemätön valtuustoaloite, Haapala kertoi. Hän ei tunne sen tarkemmin kansallispuistosta esityksen tehneitä kansalaispiirejä.

– En osaa sanoa, mikä päättäjien enemmistön kanta on, Haapala sanoi.

Aalistunturin läheisyyteen suunnitellaan myös tuulivoimapuistoa, mutta Haapalan mukaan se ei menisi päällekkäin esitetyn kansallispuiston alueen kanssa.

Suojelullisesti tärkeä?

Mielenosoittajien mukaan hakattavaksi aiottu alue on suojelullisesti tärkeä.

Elokapinan mukaan vapaaehtoiset kartoittajat ovat löytäneet hakattavaksi suunnitelluista metsistä useita vaarantuneiden ja erittäin uhanalaisten lajien esiintymiä.

– Tämä alue, johon hakkuusuunnitelma kohdistuu, on aluetta jolla on metsätaloushistoria eli ne on ainakin kertaalleen käsiteltyjä alueita, Metsähallituksen Myllymäki sanoi.

Aiottu hakkuu on kasvatusmetsien harvennusta ja ylispuiden poistoa alle syntyneiden taimikoiden päältä, Myllymäki kertoi.

– Sitten siellä on myös alueita, jotka on tunnistettu luontokohteiksi. Luontokohteita ei hakata, Myllymäki vakuutti.

– Itse Aalistunturihan on suojeltu, hän jatkoi.

“En allekirjoita”

Mielenosoittajien mukaan Länsi-Lapin metsät on suojeltu huonosti.

– En allekirjoita sitä. Siinähän on laaja esimerkiksi Pallas-Yllästunturin kansallispuisto tämän alueen lähellä, Myllymäki sanoi.

Metsähallituksen Myllymäki huomauttaa, että valtio omistaa kaksi kolmasosaa Lapin maapinta-alasta. Lapissa neljännes valtion omistamasta alueesta on metsätalouden piirissä.

– Eli 75 prosenttia pinta-alasta on sellaista, missä metsätalous ei toimi. Sen lisäksi metsätalousalueilla on laaja luontokohteiden verkosto, jotka turvaavat monimuotoisuutta, Myllymäki sanoi.