Iltalehti
Aalistunturin alueella aloitetaan hakkuut – ei ole vielä kansallispuisto
Sirri Rimppi 9/1/2023
Paikallisten asukkaiden kansallispuistohanke Länsi-Lapissa ei estä alueen metsänhoidollisia hakkuita. Lue juttu Ilta-Lehden sivuilta.
Metsähallitus toteuttaa hakkuita alkutalvella Länsi-Lapissa, alueella, josta paikalliset toivovat kansallispuistoa. Kolarin ja Pellon kuntien asukkaat esittivät Aalistunturia ympäröivää aluetta kansallispuistoksi vuoden 2021 huhtikuussa. Metsähallitus on merkinnyt useita alueita hakattavaksi esitetyn kansallispuiston alueelta.
Viime torstaina metsähallitus ilmoitti tekevänsä harvennushakkuita Aalistunturin eteläpuolella metsähallituksen hoitamilla mailla tämän talven aikana. Hakkuualueet kattavat noin 400 hehtaaria.
– Olemme täsmentäneet hakkuusuunnitelmaa luontokartoitustietojen perustella. Emme toteuta sitä yhtä laajana kuin oli alun perin suunniteltu, kertoo Metsähallituksen Metsätalous Oy:n aluejohtaja Samuli Myllymäki.
Pääosin hakkuut ovat harvennuksia ja ylispuiden eli siemenpuiden poistoa. Avohakkuita ei tehdä. Aalistunturi itsessään on valtion mailla oleva luonnonsuojelualue, eikä hakkuita tehdä tällä alueella.
– Nyt on erittäin hyvä talvi toteuttaa operaatiota, sillä maa on jäässä ja lunta on hyvin, joten saamme puun korjuun tehtyä mahdollisimman vähin maaperävaurioin.
Luontokohdealueita vältetään
Koska kansallispuistoesitys ei ole edennyt, suurin osa 100 neliökilometrin kansallispuistohankkeen alueesta on suojelematonta.
– Metsähallitus ei ota kantaa kansallispuistoaloitteisiin. Jos ympäristöministeriö käynnistää kansallispuiston perustamisprosessin, meille on säädetyt menettelyt, joihin ilman muuta osallistumme ja sitoudumme.
Metsähallitus kuitenkin vakuuttaa, että nyt toteutettavia hakkuita tehtäessä luonnon monimuotoisuus huomioidaan: hakkuualueille jätetään säästöpuita ja suojatiheikköjä. Myös kaikki kuollut puu jätetään maahan.
Hakkuita suunniteltaessa on myös huomioitu alueella tehdyt luontokohde- ja lajihavainnot, jotka on toimitettu Metsähallitukselle. Niiden pohjalta on määritetty alueita, jotka ovat arvokkaita luontokohteita. Metsäkoneet navigoivat arvokkaiksi todettujen kohteiden ympäri.
– Luontokohteilla ei toimita, Myllymäki vahvistaa.
– Valtion metsissä on hyvin paljon erilaisia kohteita, joita täytyy kiertää esimerkiksi luontokohteiden, porotalouden tai matkailun kannalta tärkeiden asioiden takia. Meille se on normaalia toimintaa.
Keskisuuri kansallispuisto
Alue, jota on esitetty Aalistunturin kansallispuistoksi, kattaa 100 neliökilometrin alueen Pellon ja Kolarin kuntien rajalla. Toteutuessaan, se olisi Suomen kahdenneksitoista suurin kansallispuisto. Suomen suurin kansallispuisto on 2 850 neliökilometrin kokoinen Lemmenjoen kansallispuisto. Nuuksio taas on 53 neliökilometriä.
Kansallispuistoaloitteen tehneet perustelevat aloitetta Länsi-Lapin vaara-alueen ja sen biodiversiteetin turvaamisella. Länsi-Lapissa ei tällä hetkellä ole lakisääteistä laajaa suojelualuetta. Ainoastaan pienempiä suojelualueita.
Kansallispuistoissa luonnon monimuotoisuutta voidaan suojella entistä paremmin, mutta kansallispuistot ovat myös ihmisiä varten. Luonnonsuojelulaki vaatii kansallispuistoalueen olevan merkityksellinen luonnonnähtävyytenä tai muutoin tärkeä luonnontuntemuksen lisäämisen kannalta. Ne ovat siis virkistyskohteita ja tuovat kuntiin matkailijoita.
Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa myös kansallispuistoja. Sen tehtäviin kuuluu muun muassa reittien ja peruspalvelujen kuten taukopaikkojen ylläpito. Kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistaa ympäristöministeriö.