Kansallispuisto olisi lottovoitto Kolarin ja Pellon kunnille

Suomalaisten kansallispuistojen kasvaneet kävijämäärät ovat lisänneet yleistä kiinnostusta paitsi jo olemassa olevien kansallispuistojen laajentamiseen myös uusien kansallispuistojen perustamiseen.

 

Viime vuonna kansallispuistoissa vierailtiin hieman yli neljä miljoonaa kertaa. Suurimpana yllättäjänä oli Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, jonne tehtiin ennätykselliset 699 200 käyntiä.

 

Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli hurjat 24 prosenttia.Samaan aikaan kansallispuistojen kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset nousivat 310,3 milj. euroon ja jopa 2 452 henkilötyövuoteen.

Suomessa kansallispuisto on tuotemerkki, jonka ympärille on helppo rakentaa yrittäjyyttä. Kansallispuiston perustaminen ei kuitenkaan ole läpihuutojuttu, vaikka pitkässä juoksussa se onkin taloudellisesti kannattavaa niin kunnille kuin valtiollekin.

 

Metsähallituksen tekemien laskelmien mukaan kansallispuistoissa retkeilevien rahankäyttö tuo lähialueille keskimäärin yli 10 euroa jokaista puiston retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin sijoitettua euroa kohti.

 

Toisin sanoen, valtion kansallispuistoon sijoittama raha palautuu yhteiskunnalle moninkertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina.

 

Aalistunturin alue on tyypiltään samanlainen kuin Syötteen kansallispuisto, jonka vaikutus paikallistalouteen oli vuonna 2020 noin 6,8 miljoonaa euroa ja 53 henkilötyövuotta. 

 

Kun ottaa huomioon Kolarin eteläosan ja Pellon työllisyystilanteen, niin sillä voisi olla käänteentekevä vaikutus seudun asutukseen ja talouteen.

 

Yhdessä Pallas-Yllästunturin sekä Pellon Ritavalkea-Miekojärvi -hankkeiden kanssa se muodostaisi vahvan kokonaisuuden, joka voisi helposti nousta yhdeksi valtakunnan kärkikohteista.

 

Siksi Aalistunturin kansallispuisto olisikin lottovoitto Kolarin ja Pellon kunnille.